Jun 152011
 

Etelä-Savolainen Juvan kunta on tunnettu luomumaidostaan. Kävimme tutustumassa, mistä se luomumaito oikein tulee. Kohteemme Muumaa on kolmen tilan yhteistyössä hoitama pihattonavetta, jossa on tilaa 120 lehmälle ja nuorkarjalle.

Mitenkäs muuten maitotilan arkeen tutustutaan kuin osallistumalla aamulypsylle. Heräsimme siis neljän jälkeen kesäkuisena aamuna ja saapuessamme paikalle tapasimme jo eläintehoitaja Jari Pasasen navetalta työnsä parista. Pian myös yksi paikan isännistä Heikki Teittinen asteli pihan poikki valpas paimenkoira kannoillaan.

Parin tunnin ajan lypsyasemalla riitti vilskettä, kun lehmät kukin vuorotellen kahdeksan kerrallaan kävivät tyhjentämässä utareensa tilan maitotankkiin. Asemalle oikein jonotettiin ja sieltä käveltiin siistissä jonossa takaisin omaan karsinaan. Järjestyksestä piti huolta paimenkoira Jake.

Seuraavaksi navettaan ajetaan vielä ruuat matamien päivän aikana märehdittäviksi. Pihamaalla traktori lastaa etukuormaajalla viljaa, valkuaistiivistettä ja säilörehua seosrehuvaunuun ja sitten tilan työntekijä Timo Honkanen vaihtaa kulkupeliä ja ajaa vaunun navetan läpi syöttäen rehut tasaisesti ruokintapöydälle, jossa jo odotellaankin innokkaana päivän annosta. Sitten vielä kuivaa heinää vähän päälle.

Lopuksi on vielä nuorkarjan siirto toiselle laitumelle. Laitumia voidaan ottaa kauempaakin käyttöön, kun apuna ovat nautoja paimentavat koirat, joita Teittinen kouluttaa itsekin. Saamme seurata, miten koirat ja isäntäväki yhdessä saattavat nuorkarjalauman uudelle vehreälle niitylle pihan läpi ja tien toiselle puolelle. Lypsylehmänalut katselevat aluksi hämmentyneinä ympärilleen ja alkavat pian rauhassa hamuta tuoretta niittyruohoa. Näihin idyllisiin maisemiin jätämme isäntäväen jatkamaan tilan askareita ja kiitämme emäntää, joka kiikuttaa vielä pakkasesta mukaamme litran ternimaitoa.

Eläinten hoito

Muumaan navetassa vasikat ovat kolme ensimmäistä päiväänsä emonsa hoivissa ja saavat terveydelle arvokasta ternimaitoa omalta emoltaan. Sitten ne varttuvat kolmen kuukauden vanhoiksi imettäjälehmien hoivissa. Kun ihmettelen miten imettäjät saadaan hyväksymään muiden vasikoita, katseet kääntyvät eläintenhoitaja Jari Pasaseen. Hänen mielestään se onnistuu vallan mainiosti ja hän kehuu vielä, että tukkeutuneita ja kovia utareita on tosi hyvä hoitaa luonnonmukaisesti sillä, että laitetaan lehmä imettäjäksi. Vasikat pitävät kyllä huolen, että maitoa alkaa tulla ja utareet tervehtyvät. Näin vältytään antibiottikuureilta.

Muutenkin Pasanen viihtyy hyvin Muumaan eläintenhoitajana. Hän tuntee kaikki lehmät nimeltä  ja pitää luomumenetelmiä hyvänä tapana hoitaa eläimiä. Matamit ulkoilevat kolmessa ryhmässä vuoropäivinä laitumella. Se edistää sorkkien terveyttä ja myös auringon valo on tärkeää sekä fyysisesti että henkisesti.

Rehun tuotanto

Tilalla ollaan lähes omavaraisia rehun suhteen. Peltoa Muumaa yhtymän kolmella tilalla on käytössä yhteensä noin 450 ha. Pelloilla tuotetaan nurmea, vehnää ja kauraa sekä valkuaisen saannille tärkeää hernettä ja rypsiä. Joskus valkuaisrehu ei ihan riitä ja kotimaista luomurypsiä joudutaan ostamaan.

Navetasta vastaava isäntä Heikki Teittinen kehuu tilojen yhteistyöä. Mukavaa, kun voi keskittyä itselleen sopiviin tehtäviin ja jakaa vastuuta. Sitten taas toisaalta ei ole ihan sidoksissa tilaansa, kun tuuraajan saa helposti.

Miten kävi ternimaidolle

Ternimaito kaivettiin pakkasesta myöhemmin heinäkuussa. Siitä paistettiin uunissa pannukakkua ja nautittiin juuri kypsyneiden luomumansikoiden ja luomuvaniljajäätelön kera. Oli niin herkullista, että kerkesi hävitä, ennen kuin saimme kuvatuksi.

Lisää kuvia Muumaasta

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana kuvatekstin kanssa.)

Related Images:

Follow

Get every new post on this blog delivered to your Inbox.

Join other followers: