Jun 052013
 

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Viime kesänä seurattiin vilja- ja emolehmätilan kesää Labbyssä. Tänä kesänä teemana on tärkkelysperuna. Monikaan ei tiedä, että maamme suurimmilla luomuperunapelloilla kasvaa teollisuuden raaka-aineeksi tärkkelysperunaa. Perunajauholla on monia käyttötarkoituksia esimerkiksi leipomoteollisuudessa. Sillä saadaan tuotteista mehevämpiä ja pehmeämpiä ja rakenne paranee. Perinteisesti perunajauhoa on käytetty sakeuttamaan kiisselit, keitot ja kastikkeet. Ja muistaahan moni vanhan kunnon helmipuuron, joka tehdään perunajauhopalleroista.

Perunan vuosi alkaa myöhään keväällä, kun siemenperunat kaivetaan esille kellarista hyvissä ajoin ennen istutusta. Ne laitetaan lämpimään itämään. Perunoissa on hyvä olla kunnolliset idut, kun ne menevät maahan kasvamaan. Perunajauhon tuotantoon käytetään omia, hyvin tärkkelyspitoisia, lajikkeita. Tällaisia ovat muuten jotkut yhtiöt jalostaneet geenimuuntelullakin ja geenimuunnellun tärkkelysperunan koeviljelmiä on ollut Suomessakin. No, tämä yhtiö lähti Suomesta ja myi perunatärkkelystehtaansa, jonka ostivat sen johtotehtävissä olleet työntekijät. Nyt siellä keskitytään kehittämään luomuperunajauhon tuotantoa! Pääsimme viime viikolla mukaan tehtaan, Finnamylin, yhden sopimusviljelijän perunanistutukseen eli vietimme torstaisen iltapäivän Satakunnan vankilassa. Lämpimän kevään ansioista istutukset ovat jo loppusuoralla toukokuun lopussa. Sovimme treffit perunatärkkelystehtaan viljelypäällikön Kimmo Pusan kanssa vankilan pääportille, josta jatkoimme yhdessä kohti vankilan peltoja.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Järvi peltona

Satakunnan vankilan pellot sijaitsevan oikeastaan järvessä, josta tosin vesi on johdettu pois viereiseen Kokemäenjoen sivuhaaraan. Maa on viljavaa järven pohjaa. Peltoja ympäröivät padot ja niiden takana oja, jonne vettä jatkuvasti pumpataan. Jos tulee kuiva kesä, saadaan pellot helposti kasteltua, joten kuivuus ei tätä perunapeltoa vaivaa.

Järven kuivatus aloitettiin 1930-luvulla ja pellot olivat ensimmäisen kerran viljelykäytössä 1944. Luomuun vankilassa siirryttiin 90-luvun alkupuolella. Muitakin vankiloita saatiin mukaan ideaan, koska koettiin, että maatalousväki hyväksyi paremmin vankiloiden viljelyn, kun se ei kilpaillut tavallisen tuotannon kanssa. Niinpä vankiloiden tilanhoitajat lähtivät luomuoppiin Saksaan, mistä saivatkin innostusta ja hyviä ideoita.

Nyt vankilan mailla laiduntaa kolmisensataa lihanautaa, emolehmiä vasikoineen ja nuorkarjaa. Hieholaumaa pääsimmekin tervehtimään perunapellon vieressä. Maataloustöissä työllistyy parisenkymmentä ”asiakasta” eli vankilassa rangaistustaan suorittavaa henkilöä, kertoilee työnjohtaja Erkki Lahtinen, kun seurailemme pellon reunalla kylvötöiden sujumista. Ymmärrettävästi emme saa kuvata työntekijöitä. Rauhallisin ottein ja tottuneesti he näyttävät käsittelevän isoja koneita ja siemenperunoiden suursäkkejä. Hikisellä työmaalla on leppoisa tunnelma ja hommat etenevät. Pari työmiestä on kylvökoneen kimpussa ja yksi ajelee haran kanssa peltoa istutuskuntoon.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Työvoimalle käyttöä

Satakunnan vankilassa ei ole pulaa työvoimasta. Paremminkin yritetään työllistää mahdollisimman monta työntekijää. Niin perunat kuin lehmätkin saavat hyvää hoitoa. Perunapenkit harataan moneen kertaan rikkaruohoista, etenkin sitkeästä juolavehnästä ja ohdakkeesta. Ennen kevättöitä työntekijät ovat päivystäneet yötä päivää lehmien poikima-aikana. Työnjohtaja Lahtinen kertoo joukossa olevan hyvinkin taitavia maataloustyöntekijöitä.

Erkki rientää ottamaan kuvia myös viereiselle lohkolle, jossa vasta auralla muokataan peltoa kylvökuntoon. Lahtinen kertoo, että sinne tulee ohraa. Suuri osa maista on nurmella ja lehmien laitumena. Pari kolme miestä työllistyy laidunaitojen teossa koko kesän. Tilalla viljellään myös luomupinaattia, joka kylvetään myöhemmin. Tänä vuonna ei tule kaalia, jota on ollut muutamana aikaisempana vuonna.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Ympäristönsuojelua ja eläimiä

Nythän täällä ei voisikaan enää viljellä kuin luomumenetelmin, koska alue on Natura- suojelualuetta. Vankilan maita ympäröi Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon kuuluva luonnonsuojelualue kolmella suunalla. Toteamme tämän, kun pistäydymme vierailumme lopuksi peltoaukean reunalla seisovalla lintutornilla, jossa on myös alueen kartta. Tornikin on rakennettu vankityönä, kuten kaikki muukin täällä, esimerkiksi patovallit aikanaan. Näin innokkaat lintuihmiset eivät juoksentele pitkin vankilan maita, vaan pysyttelevät sallituilla alueilla.

Pääsy kielletty -kylttejä näkyykin joka puolella, kun ajelemme pois vankilan alueelta. Yhdessä tienhaarassa on pieni laidunmaa vankilan työntekijöiden asuntolalta näyttävien rakennusten edessä. Laitumella on muutama hyvin erikoisen näköinen otus. Pitkäkarvaisten eläinten etupään erottaa valtavista sarvista. Pysähdymme tien reunaan kuvaamaan hauskaa seuruetta. Emme kuitenkaan uskalla mennä ihan laitumen viereen, kun se on asiattomilta pääsy keilletty -kyltin takana. Nämä otukset taitavat olla Satakunnan vankilan erikoisuus, ylämaan karjaa. Pienessä laumassa on kuusi emolehmää vasikoineen ja sonni. Ollaankohan tästä kasvattamassa isoakin karjaa? Tällä kertaa emme tavanneet tilanhoitaja Pertti Saarta, jotta olisimme voineet keskustella tilanhoidon tulevaisuuden näkymistä. Ehkä pääsemme myöhemmin kesällä katsomaan, kuinka peruna kasvaa ja miten sitä hoidetaan kesän aikana ja tapaamme tilanhoitajankin.

Related Images:

Jan 112013
 

Juha Näri Loviisan Isnäsissä kevättöissä pellollaan. Luomutilalla kiinnitetään erityistä huomiota maan elävyyden ja hyvän kunnon hoitamiseen, koska se on perustana hyville sadoille. Tämä onnistuu viljelykierron ja karjanlantakompostin avulla.

Juhan viljelykiertoon kuuluu nurmea, josta tehdään heinää ja säilörehua tilan lihakarjalle ja lampaille sekä kauraa, ruista ja vehnää. Juha viljelee speltti- vehnää,  joka on ikivanha viljelykasvi. Hänellä on viljelyssä myös vanha paikallinen Tähti-niminen ruislajike. Varsinkin rehuviljan seassa kasvatetaan palkokasveja kuten härkäpapua tai hernettä.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

Labbyn kartanossa Loviisan Isnäsissä Juha ja Emilia Näri kasvattavat Hereford-nautoja. Emolehmät poikivat aikaisin keväällä pihattonavetassa ja laiduntavat yhdessä vasikoidensa kanssa kesän laitumella.

Labbyn kartanolla on pitkä historia ja seudulta löytyy merkkejä asutuksesta jo keskiajalta. Isäntäväki vaalii kartanon historiaa ja kehittää tilasta mielenkiintoista matkailukohdetta erilaisine historia- ja luontonähtävyyksineen sekä tilapuoteineen ja kahviloineen. (Photographer: Erkki Poytaniemi)

Related Images:

Dec 142012
 

Jaana Väisänen Torniossa Kukkolankosken maisemissa kiertää päivittäin tarkastamassa pitkin kylää laiduntavat lammaslaumansa. Jaanalla ja hänen miehellään Petri Leinosella on parin sadan uuhen lampola. Laidunkautena lampaat ovat vajaassa kymmenessä laumassa parturoimassa kyläläisten tonteilla ja takapihoilla peltolohkoja, jotka nykyään ovat viljelemättä. Näin kylänraitin pusikoitunutta rantamaisemaa saadaan avattua ja tieltä voi taas nähdäTorniojoen Kukkolankoskelle ja Karunginjärvelle.

Lampaita täytyy siirrellä uusille laitumille kolmen viikon välein, näin vältetään sisäloisien ja muiden tautien leviäminen ja syötävää riittää. Kyläläisille, etenkin lapsille, lampaiden touhut ovat mukavaa seurattavaa. Lampurin apuna lampaita vahtimassa on monet silmäparit. Tässä Jaana tarkastaa laitumelle syksyllä syntyneiden kaksoskaritsoiden kuntoa.

Lammasemoa kutsutaan uuheksi. Vuosittain suomenlammasuuhi synnyttää yhdestä neljään karitsaa. Suurin osa karitsoista syntyy keväällä lampolassa. Kesäksi pässikaritsat erotetaan omaksi laumakseen, mutta uuhikaritsat laiduntavat emojensa kanssa. Lampaat käydään tarkistamassa päivittäin ja laitumelle viedään tuoretta vettä.

Syksyllä myöhään uuhet siirretään lampolaan talveksi.

Kotimaisella luomulampaan lihalla on tällä hetkellä hyvä kysyntä, mutta luomuteurastamoista on pulaa. Kukkolankosken luomulampaat myydäänkin tavanomaisina, koska lähistöltä ei löydy luomuhyväksyttyä teurastamoa.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

 

“Tarinoita suomalaisesta luomusta” -kirjan ennakkotilaus.

Related Images:

Jun 152011
 

Etelä-Savolainen Juvan kunta on tunnettu luomumaidostaan. Kävimme tutustumassa, mistä se luomumaito oikein tulee. Kohteemme Muumaa on kolmen tilan yhteistyössä hoitama pihattonavetta, jossa on tilaa 120 lehmälle ja nuorkarjalle.

Mitenkäs muuten maitotilan arkeen tutustutaan kuin osallistumalla aamulypsylle. Heräsimme siis neljän jälkeen kesäkuisena aamuna ja saapuessamme paikalle tapasimme jo eläintehoitaja Jari Pasasen navetalta työnsä parista. Pian myös yksi paikan isännistä Heikki Teittinen asteli pihan poikki valpas paimenkoira kannoillaan.

Parin tunnin ajan lypsyasemalla riitti vilskettä, kun lehmät kukin vuorotellen kahdeksan kerrallaan kävivät tyhjentämässä utareensa tilan maitotankkiin. Asemalle oikein jonotettiin ja sieltä käveltiin siistissä jonossa takaisin omaan karsinaan. Järjestyksestä piti huolta paimenkoira Jake.

Seuraavaksi navettaan ajetaan vielä ruuat matamien päivän aikana märehdittäviksi. Pihamaalla traktori lastaa etukuormaajalla viljaa, valkuaistiivistettä ja säilörehua seosrehuvaunuun ja sitten tilan työntekijä Timo Honkanen vaihtaa kulkupeliä ja ajaa vaunun navetan läpi syöttäen rehut tasaisesti ruokintapöydälle, jossa jo odotellaankin innokkaana päivän annosta. Sitten vielä kuivaa heinää vähän päälle.

Lopuksi on vielä nuorkarjan siirto toiselle laitumelle. Laitumia voidaan ottaa kauempaakin käyttöön, kun apuna ovat nautoja paimentavat koirat, joita Teittinen kouluttaa itsekin. Saamme seurata, miten koirat ja isäntäväki yhdessä saattavat nuorkarjalauman uudelle vehreälle niitylle pihan läpi ja tien toiselle puolelle. Lypsylehmänalut katselevat aluksi hämmentyneinä ympärilleen ja alkavat pian rauhassa hamuta tuoretta niittyruohoa. Näihin idyllisiin maisemiin jätämme isäntäväen jatkamaan tilan askareita ja kiitämme emäntää, joka kiikuttaa vielä pakkasesta mukaamme litran ternimaitoa.

Eläinten hoito

Muumaan navetassa vasikat ovat kolme ensimmäistä päiväänsä emonsa hoivissa ja saavat terveydelle arvokasta ternimaitoa omalta emoltaan. Sitten ne varttuvat kolmen kuukauden vanhoiksi imettäjälehmien hoivissa. Kun ihmettelen miten imettäjät saadaan hyväksymään muiden vasikoita, katseet kääntyvät eläintenhoitaja Jari Pasaseen. Hänen mielestään se onnistuu vallan mainiosti ja hän kehuu vielä, että tukkeutuneita ja kovia utareita on tosi hyvä hoitaa luonnonmukaisesti sillä, että laitetaan lehmä imettäjäksi. Vasikat pitävät kyllä huolen, että maitoa alkaa tulla ja utareet tervehtyvät. Näin vältytään antibiottikuureilta.

Muutenkin Pasanen viihtyy hyvin Muumaan eläintenhoitajana. Hän tuntee kaikki lehmät nimeltä  ja pitää luomumenetelmiä hyvänä tapana hoitaa eläimiä. Matamit ulkoilevat kolmessa ryhmässä vuoropäivinä laitumella. Se edistää sorkkien terveyttä ja myös auringon valo on tärkeää sekä fyysisesti että henkisesti.

Rehun tuotanto

Tilalla ollaan lähes omavaraisia rehun suhteen. Peltoa Muumaa yhtymän kolmella tilalla on käytössä yhteensä noin 450 ha. Pelloilla tuotetaan nurmea, vehnää ja kauraa sekä valkuaisen saannille tärkeää hernettä ja rypsiä. Joskus valkuaisrehu ei ihan riitä ja kotimaista luomurypsiä joudutaan ostamaan.

Navetasta vastaava isäntä Heikki Teittinen kehuu tilojen yhteistyöä. Mukavaa, kun voi keskittyä itselleen sopiviin tehtäviin ja jakaa vastuuta. Sitten taas toisaalta ei ole ihan sidoksissa tilaansa, kun tuuraajan saa helposti.

Miten kävi ternimaidolle

Ternimaito kaivettiin pakkasesta myöhemmin heinäkuussa. Siitä paistettiin uunissa pannukakkua ja nautittiin juuri kypsyneiden luomumansikoiden ja luomuvaniljajäätelön kera. Oli niin herkullista, että kerkesi hävitä, ennen kuin saimme kuvatuksi.

Lisää kuvia Muumaasta

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana kuvatekstin kanssa.)

Related Images:

Follow

Get every new post on this blog delivered to your Inbox.

Join other followers: