Nov 252013
 
 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)
Lähellä Deli on Kauniaisten ostarin helmi ja olohuone. Paikan hengettäret Pia Laakio ja Päivi Leveelahti haluavat luoda asiakkailleen kokonaisvaltaisen elämyksen monenlaisista aineksista.
Jo kolme vuotta on Lädellä Deli majaillut Kauniaisissa keskellä rakennustyömaita tarjoten asiakkailleen hyvistä raaka-aineista valmistettua kotona tehdyn makuista lounasta. Kahvilan yhteydessä toimivasta puodista saa myös kotiin viemisiksi lähiruokaa ja luomutuotteita. Lisäksi Laakio ja Leveelahti tarjoavat catering palveluja, ja kahvilaa voi vuokrata omaan tilaisuuteen aukioloajan ulkopuolella.
Kahvilan aamu alkaa pullantuoksulla, sillä korvapuustit, muffinsit, kakut ja piirakat leivotaan itse paikan päällä. Raaka-aineina käytetään hyllyssäkin myytäviä lähi- ja luomutuottajien tuotteita. Lounas muodostuu samoilla periaatteilla.
– Jos suurkeittiöpakkaus on loppu, voi käydä hyllystä hakemassa täydennystä. Samoin otamme pian vanhenevat tuotteet omaan käyttöön, niin ei synny hävikkiä, kertoili Leveelahti.
Paikan konsepti on hyvinkin tuttu Euroopassa matkustavalle. Menestyneimmät luomukaupat ovat huomanneet kaupan ja lounaskahvilan yhdistelmän edut. Leveelahti kertookin asiakkaiden jopa kyselevän, mikä tämä hyvä maku on, voinko ostaa sitä kotiin.
Kahvila onkin kerännyt laajan ja kiitollisen asiakaskunnan lähialueelta. Ihmiset tulevat paikkaan viihtymään ja seurustelemaan keskenään.
– Riippuen tuulen suunnasta, ihmisiä tulee aseman tunnelilta kanelipullan tuoksun perässä tai postin tädit pyrähtävät lounalle, kuvailli Laakio.
Kotoisanoloisesti ja retrotyyliin sisustetun tilan ja keittiön ihanien tuoksujen lisäksi asiakkaat voivat selailla hyvään ruokaan liittyviä kirjoja tai vaikka neuloa yhteistä neuletta, siitä on tehty kahvilaan mukavia tyynyjä. Laakio ja Leveelahti jäävät juttelemaan monien asikkaiden kanssa ja kahvilassa vallitsee niin ystävällinen ilmapiiri, että asikakkaatkin saattavat tutustua toisiinsa vaihtaessaan pari sanaa keskenään.
Tuotteita tilataan suoraan lähialueen yrityksiltä, tiloilta ja leipomoista. Jos pienten toimittajien kanssa on välillä epävarmuutta toimituksissa, sitten kehitetään jotain tilalle. Myös asiakkaat tuovat puutarhojensa antimia kuten kurpitsaa ja raparperia, jotka otetaan ilomielin vastaan.
Toiveena on laajentaa kahvilaa viereiseen tyhjään liiketilaan ja ehkä perustaa muutama uusi toimipistekin. Tuotteita halutaan tilata lähialueen pientuottajilta, joita onkin tomittajina monipuolinen joukko.
 Posted by at 12:12
Oct 082012
 

Aurinkoinen lokakuun sunnuntai oli mukava viettää hyvässä seurassa Espoon Villa Elfvikissä. Beras Implementation -hankkeen puitteissa järjestettiin jo kolmatta kertaa Luomua läheltä -tapahtuma. Kirjoittelen varmaankin myöhemmin lisää Beras-hankkeesta tänne blogiin, mutta hätäisimmät voivat käydä tutustumassa: http://www.beras.eu/

Siirrytään kuitenkin vielä Villa Elfvikin pihaan ja lähiseudun luomutuottajien pariin. Taas saan kassit pullolleen juureksia, vihanneksia, salaattia, omenoita, munia, leipää ja ihania paahdettuja ja suolattuja härkäpapuja. Juttu luistaa myös itse tuottajien kanssa. Yhdelle tilalle Mätsälään haetaan maatalousyrittäjää hoitamaan eläimiä ja peltoja Akonniityn puutarhureiden kanssa. Meillekin on uusi tuttavuus Knehtilän tila Hyvinkäältä, joka on juuri siirtämässä luomuun noin 300 hehtaariaan. Tilalla on myös puoti, joka on auki lauantaisin. www.knehtilantila.fi

 

Paikalle on saapunut kanalan omistaja Hannes Uusitalo perheineen myymään oman kanalan munia. Tosin ihan pieni kanala ei ole, siellä tepastelee kymmenisen tuhatta kanaa. Siitäkin on luvassa juttua, sillä sovimme, että teemme kuvaus- ja tarinareissun tilalle. Heidän tilallaan olikin kuulemma käynyt Euroopan Unionin ihmisiä kuvaamassa EU:n virallisille luomusivuille.  Kuvaajat tulivat keskellä talvea ja harmittelivat, kun kanoja ei voinut päästää ulos. No, jos hyviä säitä riittää, niin marraskuulla pääsemme näkemään kanat vielä ulkona ja kuvaamaan. Sitä siis odotellessa!

Ihan maistelemaankin luomuherkkuja pääsi, kun Heikkilän tilan grilli oli lämpimänä ja tilan omat hereford-makkarat tirisemäässä ja vieressä Janne Länsipuro  wokkaili muutama tunti aikaisemmin Kumpulan opetuspuutarhasta poimimiaan vihanneksia. Tästä ei ruoat parane!

Ohjelmana tapahtumassa oli haastatteluja. Mekin pääsimme tämän luomusalongin ja suunnitteilla olevan kirjan kanssa haastateltavaksi. Kerroimme tästä ideastamme lähteä kiertämään, keräämään tarinoita ja valokuvaaman  sitä, miten luomuruokaa tuotetaan  Suomessa ja ketkä sitä tuottavat.  Nyt olemme suunnittelemassa kirjan julkaisemista näistä tarinoista. Kirjaa voi muuten jo ennakkotilata.

Meidän lisäksi kuultiin ainakin Espoon työväenopiston toteuttamasta Kasvimaita kansalle -hankkeesta ja Herttoniemen ruokaosuuskunnasta eli kaupunkilaisten omasta pellosta Vantaalla. Myös Luomuliiton puheenjohtaja viljelijä Jukka Lassila ja Kanalan pitäjä Hannes Uusitalo kävivät kertoilemassa kuulumisia. Ruokavalintojen vaikutuksiin ilmastoon taas pääsee tutustumaan ilmastoinfossa: ilmastoinfo.fi. Siellä tarjotaan käytännön läheisiä ohjeita ja ratkaisuja vähähiilisempään arkeen, kertoi infon edustaja.

Nyt menenkin valmistamaan lounassalaatin eilen ostamistani vihanneksista ja salaatista. Luomumaissiakin voisi maistaa.

Katso kuvaesitys tapahtumasta:


 

Related Images:

Jul 162012
 

20120430-heikkil-35893Mennäänpä vierailulle tuttavamme  Teppo Heikkilän lihakarjatilalle Loimalla. Teppoon ja Heikkilän tilaan tutustuimme vasta muutama vuosi sitten. Tilalla on suuri emolehmäkarja, noin sata emoa nuorkarjoineen, yhteensä noin 300 eläintä. Vuonna 2010 tila valittiin WWF:n ja MTK:n kilpailussa Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi. Tilalla hyödynnetään hyvin maatalouden ympäristötukijärjestelmää, jolla rakennetaan kestävää maataloustuotantoa.

Näin heinäkuussa tulee usein puhetta vesistöjen sinilevätilanteesta. Uutisissakin taisi ihan äskettäin olla juuri maatalouden ravinnehuuhtoutumien surkeasta tilanteesta. Maatalous on Suomessa tällä hetkellä suurin yksittäinen Itämeren ravinnehuuhtoutumien lähde. Ravinteita karkaa helppoliukoisten keinolannoitteiden levittämisen seurauksena mutta myös eläinten lannan huonon käsittelyn takia. Tilanne ei näytä yhtään paranevan, vaikka ongelmaan on yritetty puuttua jo pitkään.

Ratkaisuja on kuitenkin olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää. Heikkilän tilalla lasketaan ravinnetaseita ja tehdään toimenpiteitä oman tilan ravinteiden pitämiseksi hyödyntämässä tilan tuotantoa. Vasta rakennettu tyylikäs kylmäpihatto on samalla kuivalantajärjestelmä, josta lanta levitetään pelloille kasvukaudella niin, että huuhtoutumia vesistöihin ei pääse syntymään. Vesistöjen varsilla on laajat suojavyöhykkeet, jotka myös estävät ravinteiden huuhtoutumista pelloilta. On myös tärkeää, että tilalla on vain sen verran eläimiä, että niiden lannan voi turvallisesti levittää pelloille, eikä ylikuormitusta pääse syntymään. Kasvienviljelyalan ja eläinmäärän on oltava tasapainossa.

Nykyisessä tehomaataloudessa on eläinten pitäminen keskitetty suuriin yksikköihin ja eriytetty kasvinviljelystä. Tämä on oikeastaan mahdotonta tuhlausta, sillä eläinten lanta joutuu hukkaan ja vesistöjä rehevöittämään ja toisaalla kasvien tuotannossa työnnetään peltoon muualta tuotuja, teollisesti – ja ilmaston kannalta tuhoisasti – tuotettuja keinolannoitteita, jotka yhtälailla valuvat vesistöjä saastuttamaan. Tuhlausta molemmissa päissä!

Heikkilän tila on mukana Beras-hankkeessa mallitilana. Hankkeessa kerrotaan Itämeri-ystävällisestä ruokavaliosta ja maataloudesta. Maataloustuotanto, jossa käytetään vähän ulkopuolisia tuotantopanoksia ja lannoitus hoidetaan nautakarjalla ja niiden tarvitsemalla nurmella, on luonnon kannalta paras vaihtoehto. Tilakierroksella Isäntä Teppo Heikkilä esittelee tyytyväisenä yhtä perinnebiotoopeistaan, rehevää lehtopuistikkoa, jossa kullerot kukkivat ja maasta tunkee joukko mitä erilaisempia  kostean niityn kasveja. Alue ei olisi pysynyt näin avoimena ilman karja laidunnusta. Lehtipuiden alla viihtyvät mitä erilaisemmat niittykasvit, jotka taas houkuttelevat paikalle ja tarjoavat elinympäristön monille muutoin häviämässä oleville hyönteisille.

Nykyään saa Euroopan Unioniltakin erityisympäristötukea perinnebiotooppien ylläpitämiseen sopivalla laidunnuksella, koska muuten nämä sekä kasvi- että hyönteislajistoltaan rikkaat alueet jäisivät tehometsänhoidon ja maatalouden jalkoihin ja niiden ainutlaatuinen kasvi- ja eläinlajisto katoaisi. Onneksi Heikkilän  kaltaisilla tiloilla halutaan vaalia myös ympäristöarvoja ja ymmärretään maatalouden mahdollisuudet tulevaisuutemme turvaamisessa.

Halukkaat pääsevät tutustumaan Heikkilän tilaan läheisen Sarka-museon järjestämillä opastetuilla kierroksilla.
Tilalla on on muuten oma puotikin tai luamupuati Volter, jossa myydään luomutuotteita omalta tilalta ja muualtakin. Niitä voi tiata myös kotiin.

Related Images:

Aug 232011
 

20110812-tampere-15616

Työmatkalla satuimme lounasaikaan Tampereelle. Aluksi suunnistimme kaupungin kauppahalliin vainuten hyviä luomuapajia. Ja löytyihän niitä: Juustosopesta tarttui mukaan viikonlopun saunailtaan Jenni Silvennoisen luomuomenasiideriä ja Luomu Anissa ihastelimme tuoretuotetarjontaa. Kurkkua, karviaisia ja kotimaisia omenoita. Voi kun aina pääsisi näin shoppailemaan tuoreita ja lähellä tuotettuja luomuvihanneksia ja marjoja ilman muovikääreitä.

Kauppahallin luomupuoti on alunperin Pirkanmaan luomutuottajien perustama. Nyt sitä ylläpitää Anita Niukkanen. Malesialainen vieraamme Selina tutki myös kiinnostuneena laajaa valikoimaa. Näin niitä luomuostoksia pitäisi oikeasti päästä tekemään: poikkeaisi vain pieneen puotiin, jossa on nopeasti, helposti ja kätevästi saatavilla lähes kaikki haluamasi. Tutustut sesongin mukaiseen tarjontaan ja saat ystävällistä palvelua. Minä ainakin olen kyllästynyt juoksemaan supermarketin pitkillä käytävillä hakemalla hakien niitä tavarapaljouden joukkoon piilotettuja luomutuotteita ja pettymään karvaasti tuoretuoteosaston huippuhintaisiin muoviin käärittyihin ja usein puolimätiin tuotteisiin. Milloinkahan tällainen kauppa saadaan kotikulmilleni Espooseen? Täällä kun ei ole kauppahalliakaan.

No, varsinainen lounaspaikka piti vielä löytää. Netistä selvisi, että luomulounasta saa ravintolassa nimeltä Kahvilla. Sinne sitten. Törmäsimme sisään malesialaisen vieraamme kanssa hyvin grooveen pikkupaikkaan, joka vaikutti lähikapakan ja vaihtoehto-kasvisravintolan risteytymältä. Baaritiskin takana häärivältä reippaan oloiselta naiselta tilasimme luonassalaatit kysellen, mitäs tässä on luomua. Mieleen jäi, että yrttejä ja vihanneksia on omalta kasvimaaltakin, vaikkei se virallisesti olekaan luomua.

20110812-tampere-15590

Ruokia odotellessamme istuskelimme totutellen paikan kerrätyshenkiseen sisustukseen. Aika hauska ja omaperäinen sisustus, yksityiskohtia riitti vaikka pidempiaikaiseen odotteluunkin. Puheenaiheetkin siirtyivät hippeilyyn ja vaihtoehtoelämään.

Pian saimme kuitenkin tuoreet, raikkaat ja mukavasti koostetut salaatit ja luomuleivät eteemme. Syötyämme teimme tuttavuutta baaritiskin takana häärineen naisen kanssa. Hän kaivoi kassan vierestä käyntikorttinsa, jossa lukee Hanna Järvenpää, ravintoloitsija. Baaritiskin takaa löytyi myös vaikuttava valikoima luomualkoholijuomia, mietoja ja väkeviä. Paikka avaa ovensa vasta kello 13 ja on auki myöhään.

Hanna kertoi meille myös tarinansa. Hän oli työskennellyt pitkään Tampereen ravintoloissa, kun jäi muutama vuosi sitten työttömäksi. Mutta toimettomaksi hän ei jäänyt vaan hänellä oli liikeidea. Hanna työllisti itsensä omassa ravintolassaan, josta hän on tehnyt mahdollisimman ympäristöystävällisen. Siitä johtuen siis käytetyt huonekalut sisustuksessa ja luomutarjonta. Lisäksi ravintolassa kierrätetään muutenkin mahdollisimman pitkälle ja käytetään tuulisähköä. Ravintolan hiilijalanjälkeä pyritään jatkuvasti pienentämään.

Kuten oman yrityksen kanssa yleensä ensimmäiset pari vuotta ovat kriittisiä ja iloisesti hymyillen Hanna kertoi nyt uskovansa tiukimman ajan olevan takana ja liiketoiminnan päässeen siivilleen. Jatkoimme kylläisinä ja tyytyväisinä matkaamme kohti Peltolan luomumaatilamatkailutilaa ja toivomme Hannalle paljon asiakkaita.

Kuvagalleriaan: 

Related Images:

Jun 132011
 

Ravintola Os'in Chef Mikko Rosendahl

Tämä tarina alkaa helsinkiläisestä ravintolasta, jossa savolaistyttö Pauliina ja helsinkiläispoika Mikko kohtaavat toisensa. Eipäs sitten aikaakaan, kun nämä ravintola-alan ammattilaiset päättävät perustaa perheensä keskelle Pohjois-Savoa, Kuopioon. Onhan se lähellä tytön kotipitäjää Karttulaa. Samalla pariskunta ryhtyy ravintolayrittäjiksi ja näin saa Os alkunsa vuonna 2005.

Muutama vuosi sitten alkoi myöskin Kuopiossa näkyä merkkejä uudesta innostuksesta paikallisesti ja puhtaasti tuotettuun ruokaan. Paikalliset tuottajat alkoivat ottaa yhteyttä tarjoten omia tuotteitaan ravintolaan. Myös asiakkaat alkoivat kysellä tuotteiden alkuperästä ja kuuntelivat kiinnostuneina, kun Mikko esitteli paikallisista herkuista tehtyjä ruokalajeja.

Mikosta ja Pauliinasta tämä kaikki on innostavaa ja he pyrkivätkin käyttämään mahdollisimman pitkälle lähialueilla tuotettuja ja luomulaatuisia tuotteita. Käytännössä ravintolassa käytetyistä raaka-aineista yli puolet on luomua ja kaikki pääraka-aineet lähellä tuotettuja. Ravintolaan tilataan myös suoraan Italiasta ja ranskasta luomulihaa, -juustoja ja -oliiviöljyä. Nämäkin paikallisilta pientuottajilta.

Ravintola Os tarjoaa reippaita lounasannoksia ja toimii iltaisin gourmet-ravintolana. Mikko myös kokkailee kesän aikana Maikkarin aamuissa savolaista lähiruokaa. Näitä herkkuja voi valmistaa myös kotona ainakin Kuopion seudulla, sillä ravintola Osin yhteyteen on avattu kesän korvalla oma lähi- ja luomupuoti , jossa myydään ravintolankin käyttämiä raaka-aineita, luomutuotteita ja paikan päällä leivottua pullaa ja leipää.

Ravintola Os'in yhteydessä on myös luomu- ja lähiruokaa myyvä kauppa

Katso lisää kuvia Ravintola Osista ja Lähiseudun aarteet – kaupasta.

Kuvagalleria: Ravintola Os

Related Images:

Follow

Get every new post on this blog delivered to your Inbox.

Join other followers: