Jun 052013
 

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Viime kesänä seurattiin vilja- ja emolehmätilan kesää Labbyssä. Tänä kesänä teemana on tärkkelysperuna. Monikaan ei tiedä, että maamme suurimmilla luomuperunapelloilla kasvaa teollisuuden raaka-aineeksi tärkkelysperunaa. Perunajauholla on monia käyttötarkoituksia esimerkiksi leipomoteollisuudessa. Sillä saadaan tuotteista mehevämpiä ja pehmeämpiä ja rakenne paranee. Perinteisesti perunajauhoa on käytetty sakeuttamaan kiisselit, keitot ja kastikkeet. Ja muistaahan moni vanhan kunnon helmipuuron, joka tehdään perunajauhopalleroista.

Perunan vuosi alkaa myöhään keväällä, kun siemenperunat kaivetaan esille kellarista hyvissä ajoin ennen istutusta. Ne laitetaan lämpimään itämään. Perunoissa on hyvä olla kunnolliset idut, kun ne menevät maahan kasvamaan. Perunajauhon tuotantoon käytetään omia, hyvin tärkkelyspitoisia, lajikkeita. Tällaisia ovat muuten jotkut yhtiöt jalostaneet geenimuuntelullakin ja geenimuunnellun tärkkelysperunan koeviljelmiä on ollut Suomessakin. No, tämä yhtiö lähti Suomesta ja myi perunatärkkelystehtaansa, jonka ostivat sen johtotehtävissä olleet työntekijät. Nyt siellä keskitytään kehittämään luomuperunajauhon tuotantoa! Pääsimme viime viikolla mukaan tehtaan, Finnamylin, yhden sopimusviljelijän perunanistutukseen eli vietimme torstaisen iltapäivän Satakunnan vankilassa. Lämpimän kevään ansioista istutukset ovat jo loppusuoralla toukokuun lopussa. Sovimme treffit perunatärkkelystehtaan viljelypäällikön Kimmo Pusan kanssa vankilan pääportille, josta jatkoimme yhdessä kohti vankilan peltoja.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Järvi peltona

Satakunnan vankilan pellot sijaitsevan oikeastaan järvessä, josta tosin vesi on johdettu pois viereiseen Kokemäenjoen sivuhaaraan. Maa on viljavaa järven pohjaa. Peltoja ympäröivät padot ja niiden takana oja, jonne vettä jatkuvasti pumpataan. Jos tulee kuiva kesä, saadaan pellot helposti kasteltua, joten kuivuus ei tätä perunapeltoa vaivaa.

Järven kuivatus aloitettiin 1930-luvulla ja pellot olivat ensimmäisen kerran viljelykäytössä 1944. Luomuun vankilassa siirryttiin 90-luvun alkupuolella. Muitakin vankiloita saatiin mukaan ideaan, koska koettiin, että maatalousväki hyväksyi paremmin vankiloiden viljelyn, kun se ei kilpaillut tavallisen tuotannon kanssa. Niinpä vankiloiden tilanhoitajat lähtivät luomuoppiin Saksaan, mistä saivatkin innostusta ja hyviä ideoita.

Nyt vankilan mailla laiduntaa kolmisensataa lihanautaa, emolehmiä vasikoineen ja nuorkarjaa. Hieholaumaa pääsimmekin tervehtimään perunapellon vieressä. Maataloustöissä työllistyy parisenkymmentä ”asiakasta” eli vankilassa rangaistustaan suorittavaa henkilöä, kertoilee työnjohtaja Erkki Lahtinen, kun seurailemme pellon reunalla kylvötöiden sujumista. Ymmärrettävästi emme saa kuvata työntekijöitä. Rauhallisin ottein ja tottuneesti he näyttävät käsittelevän isoja koneita ja siemenperunoiden suursäkkejä. Hikisellä työmaalla on leppoisa tunnelma ja hommat etenevät. Pari työmiestä on kylvökoneen kimpussa ja yksi ajelee haran kanssa peltoa istutuskuntoon.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Työvoimalle käyttöä

Satakunnan vankilassa ei ole pulaa työvoimasta. Paremminkin yritetään työllistää mahdollisimman monta työntekijää. Niin perunat kuin lehmätkin saavat hyvää hoitoa. Perunapenkit harataan moneen kertaan rikkaruohoista, etenkin sitkeästä juolavehnästä ja ohdakkeesta. Ennen kevättöitä työntekijät ovat päivystäneet yötä päivää lehmien poikima-aikana. Työnjohtaja Lahtinen kertoo joukossa olevan hyvinkin taitavia maataloustyöntekijöitä.

Erkki rientää ottamaan kuvia myös viereiselle lohkolle, jossa vasta auralla muokataan peltoa kylvökuntoon. Lahtinen kertoo, että sinne tulee ohraa. Suuri osa maista on nurmella ja lehmien laitumena. Pari kolme miestä työllistyy laidunaitojen teossa koko kesän. Tilalla viljellään myös luomupinaattia, joka kylvetään myöhemmin. Tänä vuonna ei tule kaalia, jota on ollut muutamana aikaisempana vuonna.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Ympäristönsuojelua ja eläimiä

Nythän täällä ei voisikaan enää viljellä kuin luomumenetelmin, koska alue on Natura- suojelualuetta. Vankilan maita ympäröi Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon kuuluva luonnonsuojelualue kolmella suunalla. Toteamme tämän, kun pistäydymme vierailumme lopuksi peltoaukean reunalla seisovalla lintutornilla, jossa on myös alueen kartta. Tornikin on rakennettu vankityönä, kuten kaikki muukin täällä, esimerkiksi patovallit aikanaan. Näin innokkaat lintuihmiset eivät juoksentele pitkin vankilan maita, vaan pysyttelevät sallituilla alueilla.

Pääsy kielletty -kylttejä näkyykin joka puolella, kun ajelemme pois vankilan alueelta. Yhdessä tienhaarassa on pieni laidunmaa vankilan työntekijöiden asuntolalta näyttävien rakennusten edessä. Laitumella on muutama hyvin erikoisen näköinen otus. Pitkäkarvaisten eläinten etupään erottaa valtavista sarvista. Pysähdymme tien reunaan kuvaamaan hauskaa seuruetta. Emme kuitenkaan uskalla mennä ihan laitumen viereen, kun se on asiattomilta pääsy keilletty -kyltin takana. Nämä otukset taitavat olla Satakunnan vankilan erikoisuus, ylämaan karjaa. Pienessä laumassa on kuusi emolehmää vasikoineen ja sonni. Ollaankohan tästä kasvattamassa isoakin karjaa? Tällä kertaa emme tavanneet tilanhoitaja Pertti Saarta, jotta olisimme voineet keskustella tilanhoidon tulevaisuuden näkymistä. Ehkä pääsemme myöhemmin kesällä katsomaan, kuinka peruna kasvaa ja miten sitä hoidetaan kesän aikana ja tapaamme tilanhoitajankin.

Related Images:

[suffusion-the-author]

[suffusion-the-author display='description']
Follow

Get every new post on this blog delivered to your Inbox.

Join other followers: