Jul 162012
 

20101108-sipoo-23320Siirrytäänpä välillä rehujen pariin – tai siis salaattien ja yrttien. Sipoossa, noin suunnitellun metron päätepysäkin tuntumassa Östersundomissa tapaamme hortonomit Kaijus Ahlbergin ja Minna Tengvallin rehevällä puuhtarhatilallaan. Jo kerran on Puutahatoimisto Ahlberg 1950-luvulla joutunut siirtymään kaupunkirakentamisen tieltä Helsingin Pihlajamäestä syrjemmälle Sipooseen. Ehkä tänä päivänä ymmärretään paremmin elävää kaupunkikulttuuria ja lähiruoan merkitystä ja puutarha saa jäädä elävöittämään ympärille rakentuvan kaupungin naapurustoa!

Lisäksi Ahlbergin tuotteet ovat hentoja nuoria erikoissalaattien ja yrttien nippuja, versoja ja kukkaisia. Kaikkea sellaista, mitä mielellään nauttii juuri maasta nyppäistynä, mahdollisimman tuoreena. Pitkistä kuljetusmatkoista ja hyllyillä lojumisesta nämä tuotteet eivät pidä vaan niiden valttina on tuoreus ja raikkaus. Niinpä olisikin mainiota, jos asiakkaat olisivatkin kävelymatkan päässä puutarhan tuotannosta. Nyt tästä luksukesta saavat nauttia pääkaupumiseudun gourmet-ravintoloissa asioivat ja löytyypä tuotteita joistakin erikoiskaupoistakin.

Luomutuotanto puutarhatoimistossa alkoi vuonna 2000. Aluksi asiakkaat eivät oikein ymmärtäneet, mistä on kyse eivätkä osanneet arvostaa Kaijuksen ja Minnan ponnisteluja luomun puolesta. Nyt heidän tuotteitaan arvostetaan kaupungin hienoimissa ravintoloissa. Eksoottiset mizunat, punamangoldit ja babypinaatit sekä orvokin, samettikukan ja kurkkuyrtin kukat pääsevät koristamaan ja piristämään huippukokkien luomuksia. Tavallisempikin aterioitisija saa elämyksiä ja elinvoimaa ruokansa joukkoon ujutetuista saksankirveleistä, suklaamintuista, sitruunaverbenoista, vesikrasseista, japaninsinapeista, villirucoloista ja monista muista yrteistä ja versoista.

 Kasvissyöjälle tai vegaanille paikka on kuin paratiisi. Aina on jotain uutta ja jännittävää, eksoottisia makuja ja tuoksuja. Ihania reheviä  kunnon salaatinpäitä! Että “rehut” voivatkin olla maukkaita!

Related Images:

Jul 162012
 

20120430-heikkil-35893Mennäänpä vierailulle tuttavamme  Teppo Heikkilän lihakarjatilalle Loimalla. Teppoon ja Heikkilän tilaan tutustuimme vasta muutama vuosi sitten. Tilalla on suuri emolehmäkarja, noin sata emoa nuorkarjoineen, yhteensä noin 300 eläintä. Vuonna 2010 tila valittiin WWF:n ja MTK:n kilpailussa Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi. Tilalla hyödynnetään hyvin maatalouden ympäristötukijärjestelmää, jolla rakennetaan kestävää maataloustuotantoa.

Näin heinäkuussa tulee usein puhetta vesistöjen sinilevätilanteesta. Uutisissakin taisi ihan äskettäin olla juuri maatalouden ravinnehuuhtoutumien surkeasta tilanteesta. Maatalous on Suomessa tällä hetkellä suurin yksittäinen Itämeren ravinnehuuhtoutumien lähde. Ravinteita karkaa helppoliukoisten keinolannoitteiden levittämisen seurauksena mutta myös eläinten lannan huonon käsittelyn takia. Tilanne ei näytä yhtään paranevan, vaikka ongelmaan on yritetty puuttua jo pitkään.

Ratkaisuja on kuitenkin olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää. Heikkilän tilalla lasketaan ravinnetaseita ja tehdään toimenpiteitä oman tilan ravinteiden pitämiseksi hyödyntämässä tilan tuotantoa. Vasta rakennettu tyylikäs kylmäpihatto on samalla kuivalantajärjestelmä, josta lanta levitetään pelloille kasvukaudella niin, että huuhtoutumia vesistöihin ei pääse syntymään. Vesistöjen varsilla on laajat suojavyöhykkeet, jotka myös estävät ravinteiden huuhtoutumista pelloilta. On myös tärkeää, että tilalla on vain sen verran eläimiä, että niiden lannan voi turvallisesti levittää pelloille, eikä ylikuormitusta pääse syntymään. Kasvienviljelyalan ja eläinmäärän on oltava tasapainossa.

Nykyisessä tehomaataloudessa on eläinten pitäminen keskitetty suuriin yksikköihin ja eriytetty kasvinviljelystä. Tämä on oikeastaan mahdotonta tuhlausta, sillä eläinten lanta joutuu hukkaan ja vesistöjä rehevöittämään ja toisaalla kasvien tuotannossa työnnetään peltoon muualta tuotuja, teollisesti – ja ilmaston kannalta tuhoisasti – tuotettuja keinolannoitteita, jotka yhtälailla valuvat vesistöjä saastuttamaan. Tuhlausta molemmissa päissä!

Heikkilän tila on mukana Beras-hankkeessa mallitilana. Hankkeessa kerrotaan Itämeri-ystävällisestä ruokavaliosta ja maataloudesta. Maataloustuotanto, jossa käytetään vähän ulkopuolisia tuotantopanoksia ja lannoitus hoidetaan nautakarjalla ja niiden tarvitsemalla nurmella, on luonnon kannalta paras vaihtoehto. Tilakierroksella Isäntä Teppo Heikkilä esittelee tyytyväisenä yhtä perinnebiotoopeistaan, rehevää lehtopuistikkoa, jossa kullerot kukkivat ja maasta tunkee joukko mitä erilaisempia  kostean niityn kasveja. Alue ei olisi pysynyt näin avoimena ilman karja laidunnusta. Lehtipuiden alla viihtyvät mitä erilaisemmat niittykasvit, jotka taas houkuttelevat paikalle ja tarjoavat elinympäristön monille muutoin häviämässä oleville hyönteisille.

Nykyään saa Euroopan Unioniltakin erityisympäristötukea perinnebiotooppien ylläpitämiseen sopivalla laidunnuksella, koska muuten nämä sekä kasvi- että hyönteislajistoltaan rikkaat alueet jäisivät tehometsänhoidon ja maatalouden jalkoihin ja niiden ainutlaatuinen kasvi- ja eläinlajisto katoaisi. Onneksi Heikkilän  kaltaisilla tiloilla halutaan vaalia myös ympäristöarvoja ja ymmärretään maatalouden mahdollisuudet tulevaisuutemme turvaamisessa.

Halukkaat pääsevät tutustumaan Heikkilän tilaan läheisen Sarka-museon järjestämillä opastetuilla kierroksilla.
Tilalla on on muuten oma puotikin tai luamupuati Volter, jossa myydään luomutuotteita omalta tilalta ja muualtakin. Niitä voi tiata myös kotiin.

Related Images:

Follow

Get every new post on this blog delivered to your Inbox.

Join other followers: